Tiesitkö tämän Kuhmalahdesta?
- Kuhmalahti on entinen itsenäinen kunta, joka koostui kolmesta osasta: Kirkonkylästä, Pohjasta ja Vehkajärvestä. Kuhmalahti liitettiin Kangasalaan vuonna 2011.
- Laipanmaan erämaa-alue Kuhmalahden, Sahalahden, Luopioisten ja Pälkäneen alueilla on Etelä-Suomen suurin yksittäinen metsäalue, noin 15 000 hehtaaria. Alueella on runsaasti retkeilyreittejä, laavuja ja lampia, ja se on suosittu vaeltajien ja luonnonystävien keskuudessa.
- Kuhmalahden myöhäisempire-tyylinen puurakenteinen kirkko on rakennettu vuonna 1846 ja sen suunnitteli Ernst Lohrmann, joka oli aikansa merkittävimpiä kirkkoarkkitehteja. Kirkon vieressä seisoo kirkkoa vanhempi, vuonna 1782 rakennettu kellotapuli, jonka rakensi kuuluisa kirkonrakentaja Matti Åkerblom.
- Vehkajärven kirkko ja kirkonmaa: Rukoushuonekunta omistaa sekä kirkon että hautausmaan, mikä on erityislaatuinen omistuspohja Suomessa. Vehkajärven rukoushuonekunta on osa Kangasalan seurakuntaa. Kirkko valmistui alunperin Benjamin Helinin piirustusten mukaan v. 1841 kyläläisten talkoovoimin. Vehkajärven sankarihaudan muistopatsas on Suomen ensimmäinen ja paljastettu 14.9.1940.
- Sana ’kuhma’ löytyy useammista paikannimistä Pirkanmaalla: Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kuhmajärvi. Nimistöntutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, mistä Pirkanmaan kuhma on peräisin. Itä-Suomessa kuhma tarkoittaa kuhmua ja kuhmuraa, mäkeä tai kumparetta. Toinen teoria perustuu siihen, että kuhma olisi vanha itämerensuomalainen muoto sanasta kuuma. Mahdollista on, että se olisi voinut muinoin olla käytössä myös hämäläismurteissa. Sanan kuuma ikivanha merkitys on ollut ’hehkuva, himmeästi loistava’. Mahdollisesti tärkeiden reittien varrella olevien korkeiden mäkien ja harjujen varrella on poltettu vartiojärjestelmään kuuluneita merkkitulia, jotka olisivat ”kuumottaneet” mäeltä toiselle.
- Vehkajärvi on myös järvi, jossa sijaitsee huimat 247 saarta. Saarien yhteispinta-ala on 104 hehtaaria. Erikoisuutena voidaan pitää Kailasaarta, joka on 1,5 kilometriä pitkä, mutta hyvin kapea saari. Se on järvenpohjassa kulkeva vedenalainen harju, joka alkaa Kirkkoharjuna ja jonka selkä pilkistää vedenpinnan yläpuolella. Saari on juurestaan poikki ja siinä on ylikäveltävä salmi.
- Pohja oli entisen Kuhmalahden kunnan kuntakeskus, mutta sitä ei ole koskaan määritelty taajamaksi. Kuhmalahden alueen ainoa taajama on ollut Kuhmalahden Kirkonkylä.
- Väkevä maa on ainutlaatuinen ympäristötaidehanke, joka sijaitsee Sahalahden, Kuhmalahden, Luopioisten ja Pälkäneen alueella. Hankkeessa toteutettiin vuosina 2005 ja 2006 yhteensä 23 ympäristötaideteosta. Materiaaleina on käytetty monipuolisesti kiveä, keramiikkaa, pronssia ja terästä. Osa teoksista sulautuu jo osaksi ympäröivää luontoa, kun taas osa on hyvin löydettävissä. Taidealuehanke on osa kansainvälistä Terra artis sculpture parks -kokonaisuutta.
- Kuhmalahden itäosa on Kokemäenjoen vesistön ja Päijänteen välistä vedenjakaja-aluetta. Vedenjakaja sijoittuu Vehkajärvelle lähelle Touhulan urheilukenttää. Rakenteilla olleen Kaivannon kanavan sulun rikkouduttua vuonna 1830 Längelmäveden pinta laski lähes kaksi metriä, minkä ansiosta kuhmalahtelaiset maanviljelijät saivat runsaasti lisää viljelysmaita.
